Haploidisuus

Haploidisuus tarkoittaa tilaa, jossa solulla on yksi kromosomien setti, eli kromosomeja on n. Vastakohtana on diploidius, jossa kromosomeja on kaksi settiä (2n). Haploidiset solut ovat nimeltään haploideja.

Useimmissa eliöissä sukusolut ovat haploidisia ja muodostuvat meioosissa. Hedelmöityksen seurauksena syntyy diploidi zygotti, jonka kehitys voi johtua erilaisista elämänkierron muodoista. Elämänkiertotyyppejä on useita: haplonttinen kierto, diplonttinen kierto ja haplodiplonttinen kierto. Haplonttisessa kiertossa päävaihe on haploidinen; diplonttisessa kiertossa suurin osa kehityksestä on diploidista ja haploidiset solut ovat pääasiassa sukusoluja; haplodiplonttisessa kiertossa sekä haploidiset että diploidiset sukupolvet ovat monisoluisia ja vuorottelevat.

Kromosomiluvut vaihtelevat lajien mukaan. Ihmisen haploidi määrä on n=23, ja diploidi 2n=46. Eri kasvit, sienet ja mikroorganismit voivat noudattaa erilaisia kiertoja, joissa haploidisuus on vallitseva tai välivaihe.

Merkitys: haploidisuus mahdollistaa geneettisen vaihtelun rekombinaation kautta ja vaikuttaa perinnöllisiin ominaisuuksiin sekä solujen toimintaan. Lisäksi se määrittelee, miten populaatiot kykenevät sopeutumaan ympäristömuutoksiin elämänkierron eri vaiheissa.