haplodiplonttinen

Haplodiplonttinen elämänkierto on elämänkiertotapa, jossa sekä haploidinen että diploidinen monisoluinen vaihe esiintyy ja vuorottelee. Haploidinen vaihe on gametofyytti, joka tuottaa gametit haploidina mitosisin kautta. Gametit fertilisaatiossa yhdistyvät muodostaen diploidisen zygotin, joka kehittyy sporofyytiksi. Sporofyyt tuottaa itiöitä meioosin kautta, ja itiöt taas kasvavat takaisin haploidisiksi gametofyyteiksi, jolloin kierto alkaa uudelleen. Kyseessä on isomorfinen tai heteromorfinen kierto, jossa sukupolvien roolit ja ulkonäkö voivat vaihdella suuresti ryhmän mukaan.

Sukupolvien vuorottelu on tyypillinen kaikissa maankasveissa (embryofyteissä), mutta kiertokulku eroaa ryhmien välillä. Bryofyytit, kuten sammalet ja liverröt, ovat usein gametofyyttimonopolissa; sporofyytit ovat pienempiä ja kiinnittyneitä gametofyyttiin. Vaskulaariset kasvit, kuten sanikkaiset ja siemenkasvit, ovat usein sporofyytin hallitsemia ja itsenäisiä, vaikka gametofyytti vielä esiintyy. Siemenkasveilla gametofyytin rakennelmat ovat usein pienempiä ja kehittymättömämpiä, mutta haploidinen vaihe on silti osa kiertoa.

Haplodiplonttinen elämänkierto selittää, miten kasvit ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöihin ja miten geneettinen vaihtelu sekä kehitys voivat tapahtua sekä haploidien että diploidien sukupolvien kautta. Se on keskeinen käsite kasviopissa ja vertailussa muiden elämänkiertotapojen, kuten haplonttisen ja diplonttisen kierron, kanssa.