haplonttisen

Haplonttinen elämänkierto on elämänkiertotapa, jossa haploidinen vaihe on hallitseva osa eliön elämästä. Ainoa pysyvästi diploidinen vaihe on fertilisaation seurauksena syntyvä zygotti, joka on yleensä lyhytaikainen ja käy meioosin ennen kuin uusi haploidinen sukupolvi kehittyy. Tämän vuoksi monisoluisen diploidisen vaiheksen pitkäikäisyys puuttuu kiertokuvasta.

Prosessi etenee siten, että kaksi haploidista solua fuusioituu muodostaen diploidisen zygotin. Zygotti käy meioosin, jolloin syntyy haploideita itiöitä (sporeja); itiöt hajottuvat itämään ja kehittyvät uudeksi haploidiseksi yksilöksi tai populaatioksi. Näin diploidi ei muodostu pitkäaikaiseksi, monisoluiseksi vaiheeksi kiertoa ylläpitäen.

Haplonttista kiertoa tavataan erityisesti sienillä sekä monien alkeis- ja leväryhmien elämänkiertotavoissa. Sienillä zygotic meiosis on tyypillistä: diploidi zygotti haploidisoituu meioosin kautta. Joillain levä- ja algalajeilla kierto voi olla isomorfinen tai heteromorfinen, mutta perusperiaate pysyy samana: diploidi on tilapäinen välivaihe ja haploidi muodostaa kiertokuvan pääosan.

Haplonttisen kierron vastakohta on diplonttinen kierto, jossa pääasiallinen ja pitkäikäinen vaihe on diploidinen, kuten eläimillä ja useimmilla kasveilla. Haploton kierto tuo esiin, kuinka eri ryhmät voivat ratkaista kehityksen ja lisääntymisen haploidisen tilan kautta.

---