Bryofyytit

Bryofyytit ovat maalla kasvavia ei-johtojänteisiä kasveja, joihin kuuluvat maksasammalet, sarvasammalet ja sammalet. Ne muodostavat usein matalia, tiheitä kasvustoja ja menestyvät kosteissa, varjoisissa oloissa sekä kivisillä pinnoilla ja soilla. Niillä ei ole kehittyneitä johtojänteitä eikä varsinaisia juuria; kiinnittyminen tapahtuu rhizoideilla ja ravinteet sekä vesi siirtyvät pääasiassa ympäristöstä suoraan solukon välitieskylvöin.

Elämänkierto on tyypillisesti gametofyttinen: suurin osa yksilöistä on haploidi ja muodostaa gametofyyttivaiheen, jossa kehittyvät antheridiat (siittiöitä tuottavat rakenteet) ja archegonioita (munasoluja tuottavat rakenteet). Sukupuolinen lisääntyminen tapahtuu veden avulla, jolloin siittiöt liikkuvat munasolujen luokse. Hedelmöityksen jälkeen kehittyy diploidi sporofyytti, joka on useimmiten riippuvainen gametofyyttisestä emoyksilöstään. Sporofytti muodostaa sporangioita, joissa meioosin kautta syntyvät sporat, ja näistä kehittyy uusia gametofyyttisiä yksilöitä.

Bryofyytit esiintyvät erityisesti kosteikoissa, metsien lattioilla, kallioilla sekä purojen ja järvien läheisyydessä. Ne vaikuttavat ekosysteemeihin parantamalla veden pidätyskykyä ja toimimalla pieneliöyhteisöjen dynaamisten prosessien osapuolet. Esimerkiksi Sphagnum-sammalet muodostavat soita ja turvetta, jotka varastoivat hiiltä ja tukevat monipuolista eliöstöä.

Monien bryophyylajien tilanne on herkkä elinympäristöjen muutoksille; ne voivat kärsiä kuivumisesta, happamoitumisesta ja vesitalouden muutoksista sekä saasteista. Uhat ovat erityisesti kuivatus-, hakkuu- ja rakentamishankkeiden vaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen tuomista ympäristömuutoksista. Suojelutoimet kuten kosteikkojen ja metsien hallittu suojelu sekä elinympäristöjen ennallistaminen auttavat säilyttämään bryophyyttejä ja niiden ekosysteemejä. Bryofyyttejä voidaan myös käyttää ympäristöindikaattoreina ilmaston ja pilaantumisen vaikutusten seuraamisessa.