HTTPSpyyntöjä

HTTP-spyynnöt ovat HTTP-protokollan keskeinen viestintämuoto, jolla asiakasohjelma (esim. verkkoselain tai sovellus) pyytää resursseja tai suorittaa toimintoja palvelimelta. Ne muodostavat pyynnön–vastauksen -mallin toisen osan, ja useimmiten ne käsitellään tilattomasti: jokainen pyyntö on itsenäinen tapahtuma.

Rakenne ja sisältö: Pyyntö koostuu aloitteesta (request line), otsikoista (headers) ja mahdollisesta rungosta (body). Aloite sisältää menetelmän (esim. GET, POST), kohteen URI:n sekä HTTP-version. Otsikoihin kuuluvat esimerkiksi Host, User-Agent, Accept ja Content-Type. Runko sisältää lähettävän sisällön, kuten lomakedatan tai JSON-datan, ja sen pituuden (Content-Length). Esimerkkinä GET /haku?q=ai HTTP/1.1 ja seuraavat otsikot: Host: esimerkki.fi sekä User-Agent: Oma-Browser.

Toteutustavat ja menetelmät: Yleisimmät pyyntömenetelmät ovat GET, POST, PUT, PATCH, DELETE, HEAD ja OPTIONS. GET hakee resurssin ilman rungon lähettämistä; POST ja PUT voivat luoda tai muokata resursseja, kun taas DELETE poistaa niitä. PATCH päivittää osittain. HEAD hakee vain vastauksen otsikot, ja OPTIONS kertoo, mitä toimintoja palvelin tukee. Pyyntöjen vaikutus voi olla idempotentti tai ei-idempotentti riippuen metodista.

Kuljetus ja turvallisuus: Pyyntö lähetetään yleensä TCP-yhteyden yli; HTTPS käyttää TLS-salausta liikenteen suojaamiseksi. Pyyntö on stateless, joten palvelin ei säilytä tilaa pyynnön välillä; tilan hallinnassa käytetään evästeitä, token- tai sessiotietoja. Välineet kuten Cache-Control ja Content-Negotiation-hartsit ohjaavat välimuistia ja sisällön sovittamista.

Käytännön merkitys: Pyyntöjä voidaan tarkastella kehitystyökaluilla, verkon välityspalvelimilla ja proxyilla. Pyyntöjä analysoimalla voidaan ymmärtää sovellusten toimintaa, suorituskykyä ja turvallisuusuhkia sekä optimoida resurssien käyttöä.