Geenipitoisuus

Geenipitoisuus viittaa siihen, kuinka yleinen tietty alleeli tai geneettinen variantti on populaatiossa. Se ilmaistaan yleensä prosenttiosuutena tai suhdelukuna. Geenipitoisuus on keskeinen käsite populaatiogenetiikassa, ja se auttaa ymmärtämään evoluutioprosesseja, kuten luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista ja geenivirtaa.

Kun tutkitaan tiettyä geenilokusta, jossa on kaksi alleelia, vaikkapa A ja a, geenipitoisuus kuvaa alleelien A ja a suhteellisia osuuksia kaikista kyseisen lokuksen alleeleista populaatiossa. Jos esimerkiksi populaatiossa on 100 yksilöä ja yhteensä 200 alleelia kyseisessä lokuksessa, ja alleelia A esiintyy 150 kertaa, sen geenipitoisuus on 150/200 eli 0.75 tai 75%. Vastaavasti alleelin a geenipitoisuus olisi 50/200 eli 0.25 tai 25%.

Geenipitoisuudet voivat muuttua sukupolvesta toiseen. Luonnonvalinta voi suosia tiettyjä alleeleja, mikä lisää niiden geenipitoisuutta populaatiossa. Geneettinen ajautuminen, erityisesti pienissä populaatioissa, voi johtaa satunnaisiin muutoksiin geenipitoisuuksissa, jolloin jotkin alleelit voivat hävitä tai yleistyä sattumalta. Geenivirta, eli yksilöiden tai sukusolujen liikkuminen populaatioiden välillä, voi myös muuttaa geenipitoisuuksia tuomalla uusia alleeleja tai muuttamalla olemassa olevien osuuksia. Geenipitoisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä perinnöllisten sairauksien esiintyvyyden tutkimisessa ja populaatioiden geneettisen rakenteen selvittämisessä.