GISprojektien

GISprojektien tarkoituksena on hyödyntää paikkatietojärjestelmiä (GIS) tiedon keräämiseen, hallintaan, analysointiin ja esittämiseen siten, että maantieteellisesti kontekstoidu tieto tukee päätöksentekoa ja suunnittelua. Projeketit voivat liittyä kaupunkisuunnitteluun, ympäristö- ja luonnonvarojen hallintaan, liikenneinfrastruktuuriin sekä hätähallintoon.

Projektin elinkaari alkaa tavoitteiden määrittämisellä ja sidosryhmien sitouttamisella, ja jatkuu tiedon hankinnalla sekä laadunvarmistuksella. Keskeisiä vaiheita ovat tietomallien suunnittelu, spatiaalinen analyysi, visualisointi, raportointi sekä tuotantokäyttöön siirtäminen ja ylläpito.

Käytettäviä ohjelmistoja ovat esimerkiksi ArcGIS, QGIS ja pilvipohjaiset ratkaisut. Seurantaan ja jaettuun käyttöön sovelletaan avoimia standardeja kuten OGC:n WMS ja WFS sekä metadata- ja tiedonhallintastandardeja ISO 19115/19139, sekä relaati- tai spaattalisen tietokantateknologioita kuten PostGIS.

Datan hallinta perustuu useisiin lähteisiin, kuten kartta-, sensorija rekisteritiedot sekä julkiset tietovarannot. Avainasemassa ovat laadunvarmistus, oikeuksien hallinta, sekä metatietojen kuvaaminen ja versionhallinta.

Haasteisiin kuuluvat datan laatu ja saatavuus, yhteentoimivuus eri järjestelmien välillä, kustannukset sekä osaamisen puute. Projektoinnissa keskeisiä hyötyjä ovat paremmat päätöksentekoprosessit, tehokkuus, riskien hallinta sekä läpinäkyvä ja löydettävä tieto.

GISprojektien käyttökohteita ovat kaupunkisuunnittelu, ympäristö- ja luonnonvarojen hallinta, liikenneinfrastruktuuri sekä hätähallinto, joissa paikkatietoinen analyysi tukee optimointia ja suunnitelmien seurantaa.