Fytoplanktoni

Fytoplanktoni on mikroskooppisten kasvien ja muiden fotosynteettisten organismien kollektiivinen termi, jotka elävät vesipatsaassa valtamerissä, merissä ja makeassa vedessä. Ne ovat elintärkeitä maapallon ekosysteemeille, koska ne muodostavat meren ravintoverkon perustan. Fytoplanktoni tuottaa happea fotosynteesin kautta, prosessin, jossa ne muuttavat auringonvalon, hiilidioksidin ja ravintoaineet energiaksi. Arvioiden mukaan fytoplanktoni tuottaa 50–80 prosenttia maapallon hapesta, mikä tekee siitä yhden tärkeimmistä ilmakehän hapen lähteistä.

Fytoplanktonin monimuotoisuus on valtava, ja se sisältää useita eri ryhmiä, kuten piilevät, dinoflagellaatit, syanobakteerit ja kokkolitoforit. Näiden organismien koko voi vaihdella muutamasta mikromillimetristä muutamaan millimetriin. Niiden levinneisyys on maailmanlaajuinen, ja ne viihtyvät alueilla, joilla on riittävästi auringonvaloa ja ravintoaineita, kuten pintavesissä ja rannikkoalueilla. Tietyt olosuhteet, kuten pintavesien lämpötilan nousu tai suolapitoisuuden muutokset, voivat vaikuttaa fytoplanktonin kasvuun ja jakautumiseen.

Fytoplanktonin biomassa voi vaihdella suuresti alueittain ja ajallisesti. Suuret fytoplanktonikukinnot, joita kutsutaan myös "algal blooms" tai "leväkukinnot", voivat tapahtua, kun olosuhteet ovat suotuisat. Nämä kukinnot voivat olla hyödyllisiä, sillä ne tarjoavat runsaasti ravintoa muille merenelämille, mutta toisinaan tietyt fytoplanktonilajit voivat tuottaa toksiineja, jotka voivat olla haitallisia merieläimille ja ihmisille. Fytoplanktonin rooli hiilen kierrossa on myös merkittävä, sillä ne sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja kuljettavat sitä syvemmälle valtameriin kuollessaan.