Fresnelilmiö
Fresnelilmiö viittaa lähellä-tai-sivustossa tapahtuvaan diffraktioon, jossa valonsäde ei vielä käyttäydy kuin hajautuneena, kaukaa havaittuna. Tällöin havainto- tai kohdepinnan etäisyys, kohteen koko ja valon aallonpituus vaikuttavat toisiinsa monimutkaisemmin kuin kaukovaiheen diffraktiossa. Yleisiä esimerkkejä ovat kaventuneiden aukkojen ja reunoiden läheisyydessä syntyvät varjot ja kirkkaat sekä tummat alueet, joiden muoto on aalto-opin mukaan epälineaarinen.
Fresnelilmiön luonnetta voidaan kuvailla Fresnelin luvulla, jonka avulla voidaan arvioida diffraktiokomponenttien vaikutusta. Fresnelin numero F määritellään
Matemaattisesti Fresnelilmiö liittyy Fresnel-integroitumiin, jotka johtavat Cornu-kierros-käyrien kuvauksiin. Reunan tai aukon ympärillä intensiteetti voidaan laskea näiden
Fresnelilmiö on keskeinen osa klassista diffraktioteoria, joka valaisee valon käyttäytymistä sekä lähellä että kauempana kappaleista. Sen