Faksitoiminto

Faksitoiminto on laitteen ominaisuus, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa fakseja puhelinverkon kautta. Se on yleisesti toteutettu monitoimintalaitteissa (MFP) sekä erillisissä faksikoneissa. Faksitoiminnon tarkoituksena on siirtää asiakirjoja käyttämällä perinteistä paperitulostusta digitaalisesti toiselle vastaanottajalle.

Toiminta alkaa, kun käyttäjä asettaa sivut skannattavaksi. Skannatut sivut muunnetaan faksille soveltuvaksi kuvatiedostoksi ja lähetetään puhelinverkon kautta. ITU-T T.30 -standardi määrittelee laitteiden välisen neuvottelun nopeuksista, protokollasta ja hallinnasta. Lähetys voi tapahtua analogisella PSTN-verkolla tai digitaalisen FoIP-ympäristön kautta. Vastaanotettu faksi tulostetaan tai tallennetaan vastaanottavan laitteen muistista tai tulostimesta.

Tekniikkaan liittyy koodaukset kuten MH, MR ja MMR sekä ECM-virheenkorjaus, jotka parantavat luotettavuutta ja kuvanlaatua. Modernit laitteet tukevat myös faksiin liittyviä lisäpalveluita, kuten muistiliput ja aikataulutetun lähetyksen.

Nykyään monet laitteet tukevat FoIP-tukea, jossa faksi siirretään IP-verkossa T.38-protokollan avulla tai sovittimella, jolloin faksia voidaan välittää yritysverkkojen kautta ilman erillistä vanhaa puhelinliittymää. Saatavilla on myös pilvipalveluihin pohjautuvia faksiratkaisuja.

Faksitoiminto on edelleen käytössä joillakin toimialoilla, kuten oikeudellisissa ja viranomaisprosesseissa, joissa faksi tunnustetaan luotettavaksi viestintä- ja vastaanottotavaksi. Yleisesti sen rooli on kuitenkin vähentynyt sähköisten dokumenttien ja sähköpostiliitteiden yleistymisen myötä.