Fagosytoosissa

Fagosytoosi on solujen toteuttama perusprosessi, jossa ulkoisia hiukkasia, kuten bakteereja, viruksia sekä kuolleita solujen osia, otetaan sisään ja hajotetaan solun sisäpuolella. Fagosytoosi on keskeinen osa synnynnäistä immuunijärjestelmää sekä solujen jätemateriaalin poistoa kudoksissa.

Keskeiset fagosyyttiset solut ovat neutrofiilit, makrofagit sekä dendriittisolut. Lisäksi eri kudoksissa toimivat fagosyyttiset solut, kuten maksassa olevat Kupfferin solut, pernan alueen ja aivojen mikroglia, osallistuvat fagosytoosiin. Nämä solut voivat esiintyä eri kehitysvaiheissa ja morfologisina alatyypeinä, mutta monet niistä jakavat saman perusmekanismin.

Prosessi etenee useissa vaiheissa: kemotaksis, jolloin fagosyytti liikkuu tulehduksen signaalien kohti; tunnistus ja tarttuminen, jonka aikana reseptorit tunnistavat mikrobin pintamolekyylejä tai opsonisoituja hiukkasia; fagosytoosi, jolloin solukalvo ympäröi hiukkasen ja muodostaa fagosoomin; fagolysosomeihin tapahtuva fuusio, jolloin lysosomaaliset entsyymit pilkkovat hiukkasen sisältöä; hajoitus ja pilkoutuminen sekä jäännösten poisto ja antigenin esittäminen immuunivasteen tehostamiseksi.

Toimintaa ohjaavat erityisesti reseptorimediatut prosessit: pattern recognition -reseptorit sekä Fc- ja komplementtireseptorit, jotka nopeuttavat fagosytoosia opasonoitujen hiukkasten tapauksissa. Reaktiiviset happi- ja typpilajit sekä lysosomaaliset entsyymit auttavat hajottamaan kohteita.

Fagosytoosi on keskeinen kehon puolustusmekanismi, kudosterveydelle ja immunologiselle homeostaatille. Sen toiminnan vajaus voi lisätä infektioiden riskiä, ja liiallinen fagosytoosi voi edistää kroonisia tulehduksia tai autoimmuunireaktioita.