Etäisyysmittausmenetelmiä

Etäisyysmittausmenetelmiä käytetään määrittämään kahden pisteen välinen tila fyysisessä maailmassa. Näitä menetelmiä hyödynnetään monilla aloilla, kuten maankäytössä, rakentamisessa, navigoinnissa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Valittu menetelmä riippuu vaaditusta tarkkuudesta, etäisyydestä ja käytettävissä olevista resursseista.

Yksinkertaisin menetelmä on suora mittaus mittanauhalla tai viivaimella, joka soveltuu lyhyille etäisyyksille. Kauemmas mentäessä voidaan käyttää triangulaatiota, jossa etäisyys lasketaan tunnetun perusviivan ja kahden kulman perusteella. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi takymetriä tai jopa yksinkertaista mittanauhaa ja kaukoputkea.

Valopohjaiset menetelmät tarjoavat suuremman tarkkuuden ja ulottuvuuden. Laserkeilaus (LiDAR) lähettää lasersäteitä ja mittaa niiden paluuaikaa, mikä mahdollistaa tarkan etäisyyden mittaamisen ja 3D-mallien luomisen. Myös GPS ja muut satelliittipaikannusjärjestelmät voivat määrittää sijainnin ja siten etäisyyden maapallolla erittäin tarkasti. Radiotekniikkaa, kuten tutkaa, käytetään kohteiden etäisyyden mittaamiseen esimerkiksi lentokoneissa ja laivoissa. Ultraäänipohjaiset mittalaitteet ovat yleisiä esimerkiksi pysäköintitutkissa ja robotiikassa, ne perustuvat äänen heijastumiseen. Jokaisella menetelmällä on omat rajoituksensa ja etunsa, jotka vaikuttavat sen soveltuvuuteen eri käyttötarkoituksiin.