Etäisyysmittauksia

Etäisyysmittauksia tarkoittaa toimenpiteitä, joilla määritetään kahden pisteen välinen pituus tai etäisyys. Niitä käytetään erityisesti maanmittauksessa, geodesiassa, kartoituksessa sekä rakentamisen, metsätalouden ja navigoinnin suunnittelussa. Mittauksia toteutetaan sekä suorina että epäsuorina menetelmin.

Suora etäisyysmittaus. Suorassa mittauksessa etäisyys mitataan suoraan kohteeseen tai havaitsijapisteen ja kohteen välillä. Käytössä ovat esimerkiksi mittanauha, mittauspyörä sekä laseretäisyysmittari. Laserlaitteet voivat mitata pitkiäkin matkoja nopeasti ja ilman suoraa kosketusta.

Epäsuora etäisyysmittaus. Epäsuorissa menetelmissä etäisyys määritetään ilman suoraa pääsyä kohteeseen. Yleisimmät ovat trigonometrinen etäisyysmittaus, jossa lähtöpisteen pituus ja mitatut kulmat sekä mahdollinen viiteviiva tarvitaan, sekä elektroniset etäisyysmittaukset (EDM) sekä kokonaisasemat, jotka laskevat etäisyyden signaalin kulkukaijan tai vaihemuotojen perusteella.

GNSS-pohjaiset mittaukset. Global Navigation Satellite System -mittauksissa etäisyyksiä ja sijainteja määritetään satelliittiyhteyksien avulla, usein geodeettisiksi etäisyyksiksi. Nämä mittaukset soveltuvat suurille alueille ja pitkäkestoisiin kartoituksiin.

Muut teknologiat. Valokuvien perusteella tehtävä fotogrammetria sekä LiDAR- ja tutkamallinnus mahdollistavat suurten alueiden etäisyyksien sekä kolmiulotteisten rakenteiden rekonstruktion.

Tarkkuus ja virhelähteet. Tulokset riippuvat mittausehdoista, instrumentin kalibroinnista, kohteen heijastuksesta sekä ilmasto-olosuhteista kuten ilman häiriöistä ja refraktiosta. Virheet voidaan minimoida huolellisella suunnittelulla, kalibroinnilla ja sovellettavien korjausten käyttöönotolla.