Esterimuodot

Esterimuodot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa karboksyylihapon happiatomi on korvattu alkoholin OR'-ryhmällä. Yleensä esterissä on rakenteessa R-COOR', jossa R on karboksyylihappojen puoleinen ryhmä ja R' alkoholin puoleinen ryhmä. Esterimuodoilla on tavanomaisia käyttötarkoituksia sekä luontaisessa kemiassa että teollisuudessa.

Esterimuotoja voidaan luokitella useilla tavoilla. Yleisimmät ovat alkyyliset esterit (R' on alkyl-ryhmä) ja aryyli-estertit (R' on aryl-ryhmä). Lisäksi on syklisiä estereitä, eli laktonteja, sekä polyestereitä, joita esiintyy muun muassa muoveissa ja biopolymeereissä. Nestemäiset ja kiinteät esterit voivat käyttäytyä eri tavoin sekä liuotinaineina että hajuttomina aineina.

Valmistusmenetelmät perustuvat esteröintiin ja sen johdannaisiin. Pääasiallinen menetelmä on Fischerin esterifikaatio, jossa karboksyylihappo reagoi alkoholin kanssa vahvan katalyytin, yleensä rikkihapon, läsnä ollessa. Vaihtoehtoja ovat transesterifikaatio, jossa OR'-ryhmä vaihtuu toisen alkoholiryhmän kanssa, sekä esteröinti reagoivien karboksyylihappojen anhydridien tai klioraattien kanssa. Myös laktonit syntyvät sisäisesti esteröitymällä (intramolekulaarinen reaktio).

Reaktiot ja kemialliset ominaisuudet sisältävät hydrolyysin (happo- tai emäskatalysoitu hajoaminen takaisin karboksyylihapoksi ja alkoholiksi sekä vastaavasti), transesterifikaation sekä estereiden pelkistyksen joidenkin reaktioiden avulla. Estejä voidaan hyödyntää sekä liuottimina että aiheuttamaan hajuttomia tai hedelmäisiä tuoksuja, sekä valmistamaan polyestersiä, joka on keskeinen materiaali sekä tekstiileissä että muoveissa.

Luontainen esiintyminen ja sovellukset kattavat esimerkiksi rasvoihin kuuluvat triglyseridit sekä monet kosmetiikka- ja elintarvikeaineet. Estereitä käytetään laajasti ratkaisuina, hajusteina, makuvahvennmentsa ja keinopolymeerien rakennusaineina.

---