Erityiskohtelua

Erityiskohtelua (erityiskohtelu) on suomen kielen termi, jolla tarkoitetaan toiminnan tai prosessin vaihetta, jossa annetaan tai vaaditaan yksityiskohtaisempaa kuvausta tai lisätietoja. Sanaa käytetään usein kuvaamaan tarkennuksia, lisäselvityksiä tai osien, vaatimusten tai ohjeiden yksityiskohtaista määrittelyä. Merkityksen keskiössä on yksityiskohtien lisääminen ja täsmällinen kuvaaminen.

Etymologisesti sana muodostuu sanoista erityinen ja kohtelu, ja sen perusmerkitys viittaa siihen, miten jokin asia käsitellään tai tarkennetaan yksityiskohtaisesti. Kirjallisuudessa ja hallinnossa termi viittaa usein juuri siihen, että tekstiin tai prosessiin lisätään yksityiskohtia ja tarkennuksia. On kuitenkin syytä huomata, että kontekstista riippuen erityiskohtelua voidaan tulkita myös "erikoiskohteluna" tai erityisen kohtelun sijaiskäsitteinä, esimerkiksi oikeudellisissa tai hallinnollisissa yhteyksissä.

Käyttökonteksteja ovat tekninen viestintä, suunnittelu, tutkimusraportointi sekä viranomais- ja oikeudelliset asiakirjat. Siellä erityiskohtelua käytetään kuvaamaan sitä, että yleisesitys tilalle tarjotaan yksityiskohtainen kuvaus, vaatimukset tai toimintaperiaatteet. Esimerkkinä voidaan nähdä, että projektidokumentaatio sisältää eritellyn osan kustannuksista ja aikataulusta, tai että ohjeistus antaa lisätietoja yksittäisistä vaiheista.

Vertailevia käsitteitä ovat tarkennus, lisätiedot, yksityiskohtainen kuvaus sekä erittely. Kielessä termi voi esiintyä sekä viittaamassa lisäselvitykseen että, kontekstin mukaan, erityisluonteiseen kohteluun. Yleisesti erityiskohtelua pidetään kirjoitus-, suunnittelu- ja viranomaisviestinnän yleisenä keinoina parantaa selkeyttä ja täsmällisyyttä.