Eristemäisen

Eristemäisen tarkoittaa liittyvää meristeemiin, kasvin kasvua edistävään kudokseen, joka koostuu aktiivisesti jakautuvista soluista. Meristeminen tai eristemäinen kudos mahdollistaa kasvin pituuden ja puristusvaihteluiden kasvun sekä uusien elinten ja rakenteiden muodostumisen. Eristemäiset solut ovat yleensä pieniä, niukasti erilaistuneita ja tiheäytisiä, niillä on suuri tuma ja runsaasti sytoplasmaa; soluseinien erityispiirteet ovat primaariset, ja solut voivat erilaistua nopeasti.

Kasvukohdissa eristemäisiä kudoksia esiintyy useissa muodossa. Apikaalimeristemit sijaitsevat sekä verso- että juuriavutimien päissä ja vastaavat pituuskasvusta. Lateraalimeristemit, kuten vaskulaarinen ja kuorimeristemi, vastaavat kasvun paksuuntumisesta (secondary growth) ja muodostavat sisäistä tukea sekä lisävaskularisaatiota. Joissakin kasveissa, kuten ruohoissa, interkalaarimeristemit sijaitsevat lehtihäntäisten pituudessa ja mahdollistavat uuden lehden pituuskasvun lyhyessä aikavälissä. Primaarimeristemeiksi kutsutaan protodermia, sytoplasmasta muodostuvaa peruskerrosta (ground meristem) ja procambiumia, jotka antavat alkunsa epidermikselle, peruskudokselle sekä johtojärjestelmälle.

Meristemien solut jakaantuvat, minkä seurauksena kasvin organisaatio ja muodot voivat kehittyä dynaamisesti. Solujen erilaistuminen ja meristemiaktiivisuus säätelevät kasvua ja kehitystä sekä vastaavat kasvin sopeutumista ympäristötekijöihin. Hormonaalinen säätely, erityisesti apina- ja sitokiniinijakauman sekä geneettiset ohjausverkot, kuten meristeemien säätelyyn liittyvät geenipuut, ohjaavat eritermeen ylläpidon ja erilaistumisen. Meristemien ymmärtäminen on keskeistä kasvin kehityksen tutkimuksessa ja soveltaa kasvien lisääntyvässä kasvattamisessa sekä vegetatiivisessa levittämisessä.