Epävarmuusriski

Epävarmuusriski on riskin muoto, joka syntyy siitä, ettei tulevien tapahtumien todennäköisyyksiä, vaikutuksia tai vuorovaikutuksia voida luotettavasti arvioida. Se liittyy epistemiseen epävarmuuteen ja eroaa usein mitattavasta, aleatorisesta riskistä sekä siitä, että arviot voivat muuttua uusien tietojen myötä.

Tyypillisiä lähteitä ovat puutteellinen data, epävarmat oletukset mallien parametreista sekä yllättävät ympäristötekijät, kuten talouden tai sääolosuhteiden muutokset. Käytännössä epävarmuusriski on keskeinen käsite riskinhallinnassa, projektinhallinnassa, rahoituksessa ja teknisessä suunnittelussa, joissa tulevat olosuhteet voivat poiketa odotetusta.

Arviointi ja hallinta perustuvat usein sekä kvalitatiivisiin että määrällisiin menetelmiin: skenaariotyö, herkkyysanalyysit, asiantuntijapaneelien elicitaatio, stressitestaukset sekä robustisuuslaskelmat. Tavoitteena on lisätä päätösten varmuutta sekä parantaa varautumista ja joustavuutta. Toimenpiteisiin kuuluvat tiedon lisääminen, useiden skenaarioiden laatiminen, heuristiikan ja mallien epävarmuuksien huomioiminen sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen.

Rajoitukset: epävarmuusriskin mittaaminen ei ole yksiselitteistä; se voi perustua subjektiiviseen arvioon tai epävarmuuteen mallien rakenteessa. Siksi läpinäkyvyys, jatkuva päivittäminen ja sidosryhmien osallistaminen ovat keskeisiä sekä päätöksenteon laadun että riskinhallinnan luotettavuuden kannalta.