Epätodennäköisyysotannan

Epätodennäköisyysotanta on tilastollinen menetelmä, jossa otosta ei valita satunnaisesti koko populaatiosta. Sen sijaan valintaprosessi perustuu tutkijan harkintaan, mukavuuteen tai muihin ei-satunnaisiin tekijöihin. Tämän seurauksena otoksen jäsenillä ei ole yhtä suurta todennäköisyyttä tulla valituksi, mikä erottaa sen todennäköisyysotannasta.

Epätodennäköisyysotannalla on useita eri muotoja. Käteväotanta (convenience sampling) on yksi yleisimmistä, jossa tutkija valitsee helposti saatavilla olevat yksilöt. Vapaaehtoisotanta (voluntary response sampling) puolestaan perustuu siihen, että ihmiset itse vapaaehtoisesti osallistuvat tutkimukseen. Kohdennettu otanta (purposive sampling) vaatii tutkijaa käyttämään asiantuntemustaan valitakseen edustavan otoksen tiettyjen kriteerien perusteella. Lumipallo-otanta (snowball sampling) soveltuu erityisesti silloin, kun kohdejoukko on vaikeasti tavoitettavissa; alkuperäiset osallistujat ohjaavat tutkijan muihin potentiaalisiin osallistujiin.

Epätodennäköisyysotannan etuna on sen helppous ja usein alhaisemmat kustannukset verrattuna todennäköisyysotantaan. Se voi olla hyödyllinen alustavissa tutkimuksissa tai kun tarkoituksena on kerätä nopeasti laadullista tietoa. Sen merkittävin haittapuoli on kuitenkin otoksen edustavuuden puute. Koska kaikki populaation jäsenet eivät ole yhtä todennäköisesti valittavissa, tuloksia ei voida yleistää luotettavasti koko populaatioon. Tämä voi johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin ja heikentää tutkimuksen tilastollista validiteettia.