Epätarkkuuksia

Epätarkkuuksia tarkoitetaan ilmiöitä tai tietoja, jotka eivät vastaa todellisuutta täydellisesti. Käsitteellä viitataan sekä havaittujen ilmiöiden epävarmuuteen että ilmaisun tai tulkinnan epätarkkuuteen. Epätarkkuuksia voi esiintyä yksittäisissä havainnoissa, mittauksissa ja suuremmissa tietojoukoissa, ja ne voivat olla satunnaisia tai systemaattisia virheitä.

Satunnaiset epätarkkuudet syntyvät vaihtelusta, jota on vaikea ennustaa, ja ne heikentävät tarkkuutta ilman, että kyseessä olisi tietty suunnattu virhe. Systemaattiset epätarkkuudet johtuvat mittausmenetelmistä, kalibrointivirheistä, mallien oletuksista tai tiedon kääntämisestä väärin. Lisäksi epätarkkuuksia syntyy datan keruusta ja käsittelystä: otosvalinnasta, mittausvirheistä, puutteellisesta tai epätarkasta tiedosta sekä käännöksistä ja tulkinnasta.

Tieteen ja tilastotieteen kontekstissa epätarkkuudet kuvataan epävarmuutena ja ilmoitetaan luottamus- tai virhepitoisuuksilla. Epävarmuutta hallitaan esimerkiksi virheenkulun laskemalla, kalibroinnilla, toistettavuudella, vertaisarvioinnilla ja läpinäkyvällä raportoinnilla sekä tulosten validoinnilla.

Esimerkkejä epätarkkuuksista esiintyy mittauksissa kuten pituus- ja lämpötilamittauksissa sekä tilasto- ja kartoitusaineistoissa, navigointijärjestelmissä ja historiallisissa lähteissä, joissa puutteellinen tai subjektiivinen raportointi voi vaikuttaa tuloksiin. Kielten käännöksissä ja tulkinnassa epätarkkuudet voivat muuttaa merkitystä.