Epäsekoittuvia

Epäsekoittuvia, tai immiscible-lyijyinen termiä vastaanottavaa suomen kieltä, viittaa aineisiin tai nesteisiin, jotka eivät muodosta homogeenista seosta toistensa kanssa. Kun kaksi epäsekoittuvaa ainetta sekoitetaan, ne muodostavat erilliset faasit ja erottuvat toisistaan aikaan tai tilavuuden mukaan. Yleensä niiden mutual solubility on erittäin pieni tai käytännössä nolla tietyllä lämpötilalla.

Epäsekoittuvuutta luonnehtivat kaksi faasia: toinen faasi koostuu yhdestä aineesta, toinen toisesta, ja niiden välinen rajapinta osoittaa huomattavaa rajaintä. Liukuva sekoittuvuus muodostuu, jos seos sisältää emulgointiaineita, pienentää rajapinnan jännitystä ja stabiloi emulsiota. Usein öljy ja vesi ovat klassinen esimerkki epäsekoittuvista nesteistä; eroaineet voivat muodostaa öljy- tai vesi-laaksoja ilman emulsioita.

Joitakin epäsekoittuvia järjestelmiä voidaan pitää osittain epäsekoittuvina, mikä tarkoittaa, että osuus toisessa komponentissa liukenee rajallisesti. Lämpötilalla on myös vaikutusta: tietyt järjestelmät voivat olla täysin epäsekoittuvia tietyissä lämpötiloissa, mutta muuttua osittain sekoittuviksi tai täysin sekoittuviksi toisen lämpötilan mukaan. Tällaiset ilmiöt tunnetaan UCST- tai LCST-tyyppisin käyttäytymisen nimissä.

Epäsekoittuvia aineita hyödynnetään laajasti erottelu- ja liuottamistehtävissä sekä teollisissa ja laboratorioympäristöissä. Esimerkiksi liuottimien valinta, liuosten erotus ja bakteerien sekä elintarvikkeiden prosessointi voivat edellyttää immiscible-ominaisuuksia.