Enumerointi

Enumerointi tarkoittaa kohteiden listaamista, nimeämistä ja usein myös järjestämistä tiettyyn järjestykseen sekä määrän määrittämistä. Sillä viitataan sekä arkiseen luettelointiin että muodollisempiin laskenta- ja luettelo-ongelmiin, joissa pyritään ymmärtämään, kuinka monta kohdetta kuuluu joukkoon ja millä tavoin ne voidaan luetella tai järjestää.

Matematiikassa ja kombinatoriikassa enumerointi tarkoittaa kohteiden systemaattista laskemista ja luettelemista. Esimerkkejä ovat alkiomäärien laskeminen, permutaatioiden ja yhdistelmien lukumäärien määrittäminen sekä erilaisten rakenteiden luettelointi. Työkaluina käytetään laskusääntöjä, rekursiota sekä generointifunktioita ja muita menetelmiä.

Tietotekniikassa enumerointi viittaa usein ohjelmointikielissä käytettyyn tietotyyppiin, jonka arvojoukko on ennalta määritelty. Tätä kutsutaan yleisesti enumiksi. Esimerkki: enum Väri { Punainen, Vihreä, Sininen }. Edut: parempi luotettavuus ja luettavuus kuin kokonaislukujen tai merkkijonotyypin käyttö; rajattu arvojoukko auttaa virheiden ehkäisyssä. Rajoitteita ovat joustavuuden vähäisyys ja se, että arvoja on muokattava ohjelmaa muuttamatta.

Data- ja kielitieteessä enumerointi näkyy myös kategorisoinnissa ja metadata-täsmennyksessä, kuten maantieteellisten alueiden, päivämäärien tai tilojen kuvaamisessa ennalta määritellyillä arvojoukoilla. Enumerointimenetelmät auttavat tiedon järjestämisessä, hakemisessa ja käyttöliittymissä, joissa on tarve selkeille ja rajatuille luokille.

Tausta: termi juontuu ranskankielisestä sanasta énumération eli luettelointi; se on käytössä sekä matematiikassa että ohjelmoinnissa.