Enimmäisnopeus

Enimmäisnopeus on suurin mahdollinen nopeus, jonka jokin kappale tai järjestelmä voi saavuttaa tietyissä olosuhteissa. Sillä voi viitata sekä fysiikkaan liittyvään teoreettiseen tai käytännölliseen maksimaaliseen nopeuteen että liikenteessä noudatettavaan laillisesti asetettuun rajaan.

Fysikaalinen enimmäisnopeus perustuu voimien tasapainoon. Esimerkiksi kappaleen kiihtyvyys riippuu työntävistä ja vastusvoimista; ilmanvastus kasvaa suuremmaksi nopeuden kasvaessa, mikä johtaa lopulliseen tasapainotilanteeseen. Tämä lopullinen nopeus tunnetaan usein terminaali-nopeutena.

Liikenteessä enimmäisnopeus on lainsäädännön määrittämä rajoitus, joka koskee tietä tai alueellista käytäntöä. Rajoitukset on asetettu turvallisuustekijöiden, tien suunnittelun ja ympäröivän alueen mukaan. Eri maissa ja teillä nämä enimmäisnopeudet vaihtelevat; tyypillisesti ne ovat liikenneolosuhteista riippuen kaupungissa alhaisemmat kuin maanteillä tai moottoritieverkolla.

Rajoitusten noudattaminen parantaa turvallisuutta; sääolosuhteet, näkyvyys ja tien kunnossapito voivat tilapäisesti muuttaa enimmäisnopeutta.

Enimmäisnopeuden käsite heijastelee sekä fysikaalisia rajoituksia että yhteiskunnan turvallisuusvaatimuksia, ja se on tärkeä osa liikenneturvallisuus-, suunnittelu- ja sääntelykeskustelua.