Energiajätehyödyntäminen

Energiajätehyödyntäminen tarkoittaa jätteen sisältämän energian talteenottoa ja hyödyntämistä sähkön, lämmön tai mahdollisesti liikennepolttoaineen tuotannossa. Tällainen prosessi vähentää kaatopaikkakuormaa ja tukee kiertotaloutta sekä energian toimitusvarmuutta. Energian talteenotto voi koskea sekä yhdyskuntajätteen että teollisuus- ja biojätteiden energiahyödyntämistä.

Keskeisiä teknologioita ovat jätteidenpolttolaitokset, joissa jätteen poltto tuotetaan lämpöenergiaan, joka muutetaan sähköksi ja/tai kaukolämmöksi. Toisaalta orgaanisille jätteille voidaan käyttää anaerobista digestoa, jolloin syntyy biokaasua, jota voidaan käyttää sähkön, lämmön tai liikennepolttoaineen tuotantoon. Tulevaisuuden ratkaisuina kehitetään myös pyrolyysi- ja gasifikointiprosesseja, joista voidaan tuottaa energiaa sekä raaka-aineita.

Ympäristövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Modernit polttolaitokset on varustettu savukaasujen puhdistusjärjestelmillä, ja päästörajat sekä seuranta on tiukkaa. Biokaasun ja jätteenpolton ratkaisut voivat vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta, mutta niissä syntyy myös päästöjä, kuten NOx ja hiukkasmaisia päästöjä, joten monitorointi ja päästöjen hallinta ovat oleellisia osia toimintaa. EU-direktiivit tukevat energian talteenottoa, mutta korostavat samalla turvallisuutta ja ympäristövaikutusten hallintaa.

Suomessa energiajätehyödyntäminen on olennainen osa jätehuoltoa. Hanke- ja laitosrakenteet noudattavat sekä kansallista että EU-tason sääntelyä, ja kiertotalouden sekä ilmastotavoitteiden yhteydessä kehitetään erityisesti biokaasun sekä pyrolyysi- ja gasifikaatioteknologioiden hyödyntämistä.