Endokardiittia

Endokardiitti on sydämen sisäkalvon eli endokardiumin tulehdus, joka usein vaurioittaa myös sydämen läppiä. Sairaus syntyy pääosin bakteeri- tai harvemmin sienten infektioista, ja se voi ilmetä äkillisesti (akuutti endokardiitti) tai hitaasti kehittyen (alakuutti/subakuutti endokardiitti).

Riskitekijöitä ovat olemassa oleva läppävika tai läppäproteesit, aiempi endokardiitti, sydämen annettujen implanttien määrä sekä huumeiden pistämisestä johtuva verenkierron infektio. Yleisimmät aiheuttajat bakteerien osalta ovat Staphylococcus aureus, Streptococcus viridans ja Enterococcus-suvun bakteerit; harvinaisemmissa tapauksissa infektio voi olla sieni- tai harvinaisten mikro-organismien aiheuttama.

Oireet voivat olla epäspesifisiä, kuten kuume, väsymys ja äkillinen yleiskunnon heikkeneminen, sekä uusi tai muuttunut sydämen sivuääni. Joissakin potilaissa voi esiintyä merkkejä emboliosta, kuten ihon tai aivokudoksen oireita. Diagnostisesti keskeisiä toimenpiteitä ovat veriviljelyt (yksittäiset ja toistuvat) sekä läpän rakenteen ja sydämen tilan arviointi ekokardiografialla. Duke-kriteerit auttavat diagnoosin luokittelussa.

Hoito koostuu pitkäkestoisesta suonensisäisestä antibioottihoidosta, jonka kesto sekä antibiootin valinta riippuvat patogeenistä ja potilaan tilasta. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita kirurginen korjaus: läppäproteesin vaihtaminen, pehmytkudosten tai sydämen rakenteiden korjaus sekä vakaan verenkierron palauttaminen. Ennuste riippuu taudin vakavuudesta, taustataudeista ja infektion alkuperäisestä organismista; varhainen diagnoosi ja asianmukainen hoito parantavat lopputulosta.

Ennaltaehkäisyssä painotetaan riskiryhmille suositeltavaa antibioottiprofylaksia hammas- ja toimista varten, joissa riski sydämen infektioille on suurin. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa prostettiset läppäviat, aiempi endokardiitti, tietyt synnynnäiset sydänviat ja sydämen siirron seurauksena syntyneet läppäkonfiguraatiot.