Enantiomeerinen

Enantiomeerinen viittaa kemiallisten yhdisteiden optiseen isomeriaan, jossa molekyylit koostuvat samoista atomeista ja sidoksista, mutta niiden rakenne on peilikuvia toisiaan vastaan. Tällaisia molekyyleja kutsutaan enantiomeereiksi tai optisesti aktiivisiksi isomeereiksi. Enantiomeerit eroavat toisistaan vain kolmiulotteisessa rakenteessa, mikä johtuu kiraalisesta hiilestä, joka on sidottu neljään eri ryhmään.

Enantiomeerien ominaisuudet, kuten hajuaisti, maku, biologinen aktiivisuus ja polarisaatio suojeluväliaineessa, voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi (S)-karbonyylikoliini on lihasrelaksantti, kun taas sen enantiomeeri (R)-karbonyylikoliini on myrkyllinen. Tämän vuoksi enantiomeerien erottaminen ja puhdistaminen on tärkeää lääkekehityksessä ja muissa sovelluksissa.

Enantiomeerien erottaminen tapahtuu usein polarisoidun valon avulla, mikä mahdollistaa niiden havaitsemisen optisen aktiivisuuden perusteella. Tämän ilmiön tutkii optinen kemia, ja se perustuu valon polarisaatioon, kun se kulkee kiraalisten molekyylien läpi. Enantiomeerit voivat myös vuorovaikuttaa eri tavoin biologisten reseptorien kanssa, mikä tekee niistä tärkeitä farmakologian ja lääketieteen alalla.

Enantiomeerien esiintyminen luonnossa on yleistä, ja monet biologisesti aktiiviset yhdisteet, kuten aminohapot ja sokeri, esiintyvät yksinomaan yhdessä enantiomeerimuodossa. Tämän vuoksi niitä kutsutaan myös "luonnollisiksi" enantiomeereiksi. Synteettisesti valmistetuissa yhdisteissä molemmat enantiomeerit voivat kuitenkin esiintyä yhtä lailla, jolloin niitä kutsutaan rasemiksi.