Eläkeedut

Eläkeedut, eli eläkkeet, ovat Suomen sosiaaliturvan osa, jonka tarkoituksena on turvata tuloja vanhuuden, työkyvyn heikkenemisen tai perheen elättämisen jälkeen. Eläkkeet jaetaan pääasiassa kahteen ryhmään: kansaneläkkeeseen sekä työeläkkeisiin. Kansaneläke on perusturva, jonka maksaa Kela. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vähän tai ei lainkaan karttunutta työeläkettä ja jotka asuvat Suomessa; sen määrä määräytyy useiden tekijöiden, kuten asumisen ja muiden tulojen perusteella.

Työeläkkeet karttuvat työuran aikana maksettujen eläkevakuutusmaksujen kautta ja ne ovat ansiotuloihin perustuvia eläkkeitä. Niiden suuruus riippuu työuran pituudesta sekä ansioista, ja ne rahoitetaan suurelta osin työntekijän ja työnantajan maksamilla maksuilla. Kansaneläke ja työeläkkeet voivat täydentää toisiaan, ja monilla on sekä kansaneläke että työeläkettä.

Muita eläkkeen muotoja ovat perhe-eläke, joka tukee leskiä ja riippuvaisia lapsia, sekä työkyvyttömyyseläke, joka myönnetään henkilölle, jonka työkyky on olennaisesti heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Eläkkeet voivat olla osittaisia tai täydennettyjä, ja ne voivat muuttua eliniän ja tulojen mukaan.

Hakeminen ja hallinto tapahtuvat pääasiassa Kelan ja eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Eläketurvakeskus seuraa eläkkeitä ja antaa neuvontaa. Eläkkeet ovat veronalaista tuloa.