Eläinmalli

Eläinmalli viittaa biologiseen tutkimusmenetelmään, jossa eläimiä käytetään mallina ihmisten tai muiden lajien sairauksien, fysiologisten prosessien tai geneettisten ominaisuuksien tutkimiseen. Menetelmää käytetään laajalti lääketieteellisessä ja eläintieteellisessä tutkimuksessa, koska eläimet jakavat monia yhteisiä fysiologisia ja geneettisiä piirteitä ihmisten kanssa. Yleisimmin käytettyjä eläinmalleja ovat hiiret, rotat, kissaeläimet, apinat ja kalat, mutta myös kaloja ja hyönteisiä käytetään joissakin tutkimuksissa.

Eläinmallien käyttö perustuu siihen, että ne voivat simuloida ihmisen sairauksia, kuten syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, neurologisia häiriöitä tai autoimmuunisairauksia. Esimerkiksi hiirillä on käytetty laajalti syöpätutkimuksessa, koska niiden geenit ja solujärjestelmät ovat melko samanlaiset ihmisten kanssa. Eläinmallit mahdollistavat myös lääkekehityksen, kun uusia lääkkeitä testataan turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi ennen niiden käyttöä ihmisillä.

Eläinmallien käyttö herättää kuitenkin etiikkaa ja huolenaiheita eläinkokeiden eettisistä ja hyvinvointipuolista. Monet maat ja organisaatiot ovat säädelleet eläinkokeita koskevia standardeja, kuten Euroopan unionin eläinkokeiden direktiivi ja Yhdysvalloissa toimiva Animal Welfare Act. Tavoitteena on varmistaa, että eläimet hoidetaan huolellisesti ja että kokeet ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä. Lisäksi tutkijat pyrkivät kehittämään uusia, eläinriippumattomia tutkimusmenetelmiä, kuten in vitro -menetelmiä ja tietokonepohjaisia mallintamisteknologioita.

Eläinmallien merkitys lääketieteessä ja biologisessa tutkimuksessa on edelleen merkittävä, vaikka niiden käyttöä arvioidaan jatkuvasti kriittisesti. Tutkimuksen kehitys ja eettiset periaatteet pyrkivät tasapainottamaan eläinmallien hyödyt ja niiden käytön eettiset haasteet.