Elektroteraapiat

Elektroteraapiat ovat fysioterapian ja lääketieteen hoitomuotoja, joissa kehoon kohdistetuilla sähköisillä virtauksilla pyritään lievittämään kipua, stimuloimaan lihaksia tai nopeuttamaan paranemista. Niitä käytetään kivun hallintaan, lihasatrofian ehkäisyyn, haavojen paranemisen tukemiseen sekä turvotuksen ja tulehdusreaktioiden hallintaan. Ei harvoin niitä orientoidaan osaksi kokonaisvaltaista kuntoutusta.

Yleisimmät menetelmät ovat transkutaaninen sähkönervehoito (TENS), joka vaikuttaa ensisijaisesti kivun aistipintoihin; neuromuskulaarinen sähköstimulaatio (NMES/EMS), jolla voidaan vahvistaa lihaksia; interferenssistimulaatio (IFT); korkeajännitteinen pulssisähkövirta (HVPC); diathermy, joka lämmittää kudosta sähkömagneettisten menetelmien avulla; sekä iontoforeesi lääkkeen antamiseksi ihon läpi. Lisäksi käytetään pulssimagneettista hoitoa (PEMF) ja muita sähköisiä hoitomuotoja.

Käyttökohteita ovat erityisesti kivun hallinta, akuutin tai kroonisen kivun lievitys, lihasvoiman ja toimintakyvyn säilyttäminen tai palauttaminen sekä haavojen paranemisen tukeminen. Hoitosuunnitelma räätälöidään yksilöllisesti, ja hoitokokonaisuuteen voi sisältyä useita eri elektroterapiamuotoja huomioiden potilaan tilan.

Turvallisuus ja säädökselliset näkökohdat: elektroteraapiat eivät sovellu kaikille. Hakeutuminen tulisi tapahtua terveydenhuollon ammattilaisen arvioimana, etenkin jos potilaalla on sydämentahdistin, epilepsia, raskauden alkuvaihe tai ihon vaurioita/infektioita. Joissakin hoitomuodoissa on vasta-aiheita tai rajoituksia, ja hoito on syytä suorittaa ammattimaisesti valvotusti sekä laitteiden käyttöohjeita noudattaen.