Elektroniryhmien

Elektroniryhmien käsite liittyy VSEPR-teoriaan (Valence Shell Electron Pair Repulsion). Elektroniryhmä tarkoittaa keskuksen atomin ympärillä sijaitsevaa aluetta, joka koostuu joko sidospareista tai sitoutumattomista elektronipareista. Yhteen elektroniryhmään lasketaan useimmiten sekä sidospareja että yksittäisiä elektronipareja, ja monin tavoin samaa elektroniryhmää voivat muodostaa yksittäinen sidos tai useampi rinnakkainen sidos. Elektroniryhmien määrä määrittää suurimman osan molekyylin elektronisesta geometrisesta järjestäytymisestä, vaikka molekyylin todellinen muoto (molekyyligeometria) voi poiketa joidenkin elektroniryhmien aiheuttamien repulsoiden vuoksi.

Elektroniryhmien määrän mukaan voidaan erottaa seuraavat elektronirakenteen (elektroniryhmien geometria) tilat: kaksi ryhmää lineaarinen; kolme ryhmää trigonaalinen (kolmikulmainen) harjoittamalla tasolla; neljä ryhmää tetraedinen; viisi ryhmää trigonaalinen bipyramidaalinen; kuusi ryhmää oktaedinen. Näiden geometrioiden lisäksi tunnetaan molekyylin geometria, joka kuvaa atomien todellista muotoa keskuksen ympärillä, huomioiden mahdolliset lonkkopeit ja elektronipyörteet. Elektroniryhmäpinnat voivat johtaa poikkeamiin bondien kulmista, kuten vesi- (H2O) tai ammoniakki-NH3 -molekyyleissä, joissa lonkerot ovat ylimääräisiä ja aiheuttavat bentteja.

Esimerkkejä: CO2:ssa on kaksi elektroniryhmää ja lineaarinen molekyylimalli; CH4:ssa on neljä elektroniryhmää ja tetraedinen molekyylimalli; H2O:ssa on neljä elektroniryhmää, mutta molekyylin geometria on bent, johtuen kahdesta lonkerosta. SF6:ssä on kuusi elektroniryhmää ja oktaedinen molekyylirakenne. Elektroniryhmiä tai niiden määrää käytetään laajalti kemian ja materiaalitieteen perusennustelussa.