perusennustelussa

Perusennustelussa on suomenkielinen käsite, joka viittaa mallinnuksessa käytettävään perus- tai lähtöennusteeseen. Se toimii referenssi- tai base-case -skenaariona, josta poikkeavia kehityspolkuja arvioidaan. Perusennuste pyrkii kuvaamaan tilannetta, jossa nykyiset trendit, kysyntä ja tarjonta sekä olennaiset tekijät etenevät odotetulla tavalla ilman suuria muutoskäänteitä.

Rakentaminen perustuu historiallisiin tietoihin ja oletuksiin tulevista tekijöistä. Yleisiä lähestymistapoja ovat trendien ja kausivaihtelujen huomiointi sekä erilaisten tilastollisten mallien käyttö. Käytettyjä malleja voivat olla ARIMA-, Holt-Winters- tai regressiomallit, joissa selittävinä tekijöinä voivat olla esimerkiksi inflaatio, tuotantokapasiteetti tai myynnin historia. Perusennuste muodostaa siis tilannekuvan, jossa ulkoiset ehdot pysyvät suunnilleen ennustetuilla tasoilla.

Rooli ja käyttö: Perusennuste toimii referenssiennusteena, jota vasten laatitaan vaihtoehtoisia skenaarioita, kuten optimistinen tai pessimistinen kehitys. Se auttaa päätöksentekoa budjetoinnissa, kapasiteetin suunnittelussa ja politiikan arvioinnissa sekä tarjoaa mittapuun muutosten vaikutuksille.

Epävarmuus ja rajoitteet: Perusennusteet ovat arvauksia eikä takeita tulevaisuudesta. Ne voivat yli- tai aliarvioida todelliset kehitykset, erityisesti jos rakenteelliset muutokset tai äkilliset tapahtumat muuttavat trendiä. Siksi niitä päivitetään säännöllisesti ja käytetään yhdessä herkkyysanalyysin kanssa.

Esimerkki ja lisätiedot: Esimerkissä kaupungin budjetointia varten perusennuste voi olettaa nykyisen väestöennusteen, hintojen pitkän aikavälin trendin ja nykyisen palvelutason. Katso myös ennuste, skenaarioanalyysi ja talousmallit.