Eibiologiset

Eibiologiset ilmiöt tarkoittavat sellaisia tapahtumia, prosesseja tai ominaisuuksia, jotka eivät perustu elävien organismien toimintaan. Termiä käytetään erottamaan ei-elolliset, kemialliset ja fysikaaliset vaikutukset biologisista prosesseista. Sanaa käytetään sekä kuvailemassa luonnontieteellisiä ilmiöitä että niiden tutkimusasetelmia, joissa elollinen toiminta jätetään pois.

Käyttöalueet ja kontekstit vaihtelevat. Geologiassa ja geokemiassa eibiologiset prosessit viittaavat maanpinnan, veden ja ilman vuorovaikutuksiin, jotka eivät edellytä eliöiden toimintaa. Prebiotisen kemian ja abiottisen kehityksen tutkimuksissa kyseessä ovat kemialliset reitit ja olosuhteet, joiden kautta nopeasti syntyviä molekyylejä muodostuu ilman biologista katalyyttistä apua. Astrobiologiassa ja eksoplaneettatutkimuksessa eibiologiset näkökulmat auttavat erottamaan mahdollisen elämän ei-biologisista ilmentymistä tutkittaessa planeettojen ja niiden ympäristöjen kemiallista kehitystä.

Esimerkkejä ovat abiottinen synteesi, kuten aminohappojen tai muiden orgaanisten molekyylien muodostuminen ilman entsyymien osallistumista, sekä mineraalikatalyysiin perustuvat reaktiot, lämpötilan ja paineen vaikutukset sekä muiden ei-elävien tekijöiden rooli kemiallisessa kehityksessä. Termiä “eibiologiset” käytetään usein synonyyminä abiottiselle tai ei-biologiselle, erityisesti tieteellisessä kontekstissa, jossa elämän merkitystä erotetaan ei-elottoman luonnon vuorovaikutuksista.