Dvitamiinivaje

Dvitaminivaje on tila, jossa veren 25-hydroksivitamin D -pitoisuus on alhainen. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka edistää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistossa ja ylläpitää luuston mineraalitasapainoa. Puutos voi olla oireeton tai ilmetä luuston ja lihasten oireina.

Syyt dvitaminivajeeseen ovat moninaiset. Riittämätön auringonvalo, erityisesti pohjoisilla latitudioilla, sekä rahallinen tai kulttuurinen rajoite ulkoilulle voivat vähentää endogeenistä tuotantoa. Riittävä D-vitamiinin saanti ruoasta on usein haasteellista, ja imeytymishäiriöt sekä maksaa tai munuaisia koskevat sairaudet voivat altistaa puutteelle. Ikääntyminen, ylipaino sekä tietyt lääkkeet (esim. antiepileptit) lisäävät riskiä.

Oireet ja erot johtuivat ovat vaihtelevia. Lapsilla D-vitamiinin puute voi aiheuttaa riisitautia, kun luut ovat epämuodostuneet. Aikuisilla puute voi johtaa osteomalakiaan, jolloin luusto muuttuu pehmeäksi ja luut voivat kipeytyä tai murtua. Lihasheikkous ja helposti puhkeavat matoruumi voivat myös esiintyä.

Diagnoosi perustuu veren 25(OH)D-pitoisuuteen. Yleisesti puutteeksi katsotaan arvo alle noin 50 nmol/L (20 ng/mL), epäpuutteeksi 50–75 nmol/L ja riittävä pitoisuus yli noin 75 nmol/L (30 ng/mL), vaikka rajat vaihtelevat ohjeistuksesta riippuen.

Hoito ja seurantaan kuuluu D-vitamiinin suun kautta annostus. Perusannostukset aikuisille ovat yleensä 600–800 IU päivässä, mutta vakavammissa puutteissa voidaan käyttää suurempia annoksia lyhytaikaisesti (esim. 50 000 IU viikossa useita viikkoja), sen jälkeen ylläpitoannokset. Tarvittaessa lisätään kalsiumia, ja tilaa seurataan veren 25(OH)D-tasojen avulla.

Ehkäisy ja ennalta ehkäisevä hoito painottavat kohtuullista auringonvaloa, D-vitamiinipitoisia ruokia sekä mahdollisuuksien mukaan ravintolisää riskiryhmille, kuten imeväisille, raskaana oleville ja vanhemmille aikuisille. Maailmanlaajuisesti puutteen ehkäisy on tärkeä osa julkista terveyttä erityisesti pohjoisissa ilmastoissa.