Domainlogiikka

Domainlogiikka viittaa ohjelmiston osaan, joka toteuttaa liiketoiminnan ydinsäännöt ja -vaatimukset. Se määrittelee, mitä domainissa on mahdollista ja mitkä ovat oikeat tulokset, eikä se käsittele käyttökokemusta tai teknistä toteutusta.

Domainlogiikkaa hallitaan usein domain-mallin kautta, josta löytyy entiteetteja, arvo-olioita, aggregaatteja, domain-palveluita ja domain-tapahtumia. Yleinen periaate on käyttöönottaa yhteinen kieleen (ubiquitous language) ja rajata termit rajatulle kontektille (bounded context).

Arkkitehtuurissa domainlogiikka sijaitsee liiketoimintalogiikan kerroksessa, erotettuna sovelluslogiikasta ja infrastruktuurista. Sovelluskerros kutsuu domain-palveluja tai entiteetteja, ja repositorioiden toteuttamis- sekä tietovarastointiin liittyvät tehtävät siirtyvät infrastruktuurikerrokseen.

Suunnittelussa korostuvat invarianssien ja liiketoimintasääntöjen kapselointi. Aggregaatit määrittelevät johdonmukaisuuden rajat, ja invarianssit pidetään voimassa tila- ja tapahtumaperustaisesti. Arvo-oliot ovat immuuttia ja identiteetti piirteet kuuluvat entiteetteihin. Domain-palvelut siirtävät toimintoja, jotka eivät kuulu yhdelle entiteetille.

Hyödyt: parempi tukeminen liiketoimintaan, helpompi kopioida liiketoimintamuutoksia, helpottaa kommunikaatiota sidosryhmien kanssa, sekä mahdollistaa testauksen. Parhaat käytännöt: käytä bounded context -rajauksia, luo ubiquituus kieltä, pidä infrastruktuuriratkaisut poissa domain-logiikasta.

Esimerkki: verkkokauppa - tilaus, maksut, varasto. Domainlogiikka varmistaa, että tilauksen vahvistus on mahdollista vain, kun varastossa on riittävästi tuotteita ja maksuehdot täyttyvät; tilauksen tila muuttuu vahvistetuksi, tapahtuma voidaan julkaista.