domainlogiikasta

Domainlogiikka tarkoittaa ohjelmiston osaa, joka mallintaa ja toteuttaa organisaation liiketoiminnan keskeiset säännöt, päätökset ja käytännöt. Se kuvaa domainin käsitteet, kuten entiteetit, arvo-objektit ja liiketoiminnan tapahtumat, sekä vastaa siitä, miten liiketoiminta etenee sovelluksessa.

Domainlogiikka keskittyy siihen, mitä sovellus tekee liiketoiminnan kannalta, eikä niinkään siihen, miten tiedot tallennetaan tai miten käyttöliittymä esittää niitä. Tämän erottaminen helpottaa ylläpitoa, testattavuutta ja muutoskykyä.

Keskeisiä rakenteita ovat domain-mallit (entiteetit, arvo-objektit ja aggregaatit), domain-palvelut sekä domain-tapahtumat. Tietojen pysyvyys ja tallennus voivat ulottua infrastruktuuriin, mutta domainlogiikkaa toteutetaan mahdollisimman riippumattomana näistä teknisistä yksityiskohdista.

Usein hyödynnetään domain-driven designin periaatteita: yhteinen sanasto ja rajatut kontekstit auttavat pitämään logiikan johdonmukaisena. Tärkeää on, että liiketoiminnan säännöt ja niiden invarianssit ovat osa domainin malleja ja niitä testataan.

Hyvä domainlogiikka mahdollistaa paremman testattavuuden, laajennettavuuden ja reagoinnin liiketoimintamuutoksiin. Haasteina voivat olla aneeminen domain ja logiikan liiallinen sekoittuminen sovellus- tai infrastruktuurihuoltoon, mikä heikentää selkeyttä ja ylläpidettävyyttä.

Esimerkki: verkkokaupassa tilaussääntöjen domainlogiikka voi varmistaa, että tilaukset voidaan vahvistaa vain, jos maksutieto on voimassa ja varastossa on riittävästi tuotetta, sekä tilan muutokset tapahtuvat hallitusti tapahtumien kautta.

Domainlogiikka on olennainen osa monimutkaisessa sovellusarkkitehtuurissa, jossa painopiste on liiketoimintalähtöisessä mallinnuksessa sekä erottelussa käyttöliittymä-, sovellus- ja infrastruktuurikerrosten välillä. Hyvin eriytetty domainlogiikka tukee jatkuvaa kehitystä ja liiketoiminnan muutosten sopeuttamista.