Ditheröinti

Ditheröinti on digitaalisen kuvan käsittelyn menetelmä, jolla pyritään esittämään laajempaa värikirjoa rajoitetulla väripaletilla. Sitä käytetään erityisesti tilanteissa, joissa kuvan värit on kvantisoitava tai näytöt ja tulosteet tukevat vain rajallista määrää värejä, kuten 8, 16 tai 256 väriä. Ditheröinti perustuu siihen, että vierekkäisiin pikseleihin sijoitetaan eri värejä, jolloin silmä yhdistää ne optisesti uudeksi väriksi.

Käytännössä jokainen pikseli valitaan lähimmän paletin värin perusteella, ja syntynyt kvantointivirhe jaetaan eteenpäin naapuripikseleille määritellyin painotuksin. Tämän toteuttamiseen on useita algoritmeja, kuten virheiden diffuusio (Floyd–Steinberg, Jarvis–Judice–Ninke, Stucki, Burkes) sekä järjestetty dithering (Bayerin matriisit). Eri menetelmiä käytetään riippuen halutusta ulkoasusta: diffuusio antaa luonnollisemman harhan, kun taas järjestetty dithering luo rasteroituneen, kelluvasti kaliberoituvan kuvan.

Sovellukset: GIF- ja PNG-8-kuvat sekä muut järjestelmät, joissa on rajallinen väripaletti; skannatut tai tallennetut kuvat, joissa värinhallinta tarvitsee palettivaihtoehtoja; tulo- ja tulostusprosesseissa.

Edut ja haitat: Ditheröinti vähentää voimakasta värbandingia ja parantaa visuaalista mielikuvaa pienellä värikirjolla, mutta voi tuottaa kuvioituneen tai rakeisen vaikutelman erityisesti kirkkaissa alueissa. Yhteenvetona ditheröinti on keskeinen tekniikka värien kvantisoinnissa rajoitetuissa järjestelmissä.