Digiviestinnän

Digiviestinnän viittaa viestinnän käyttöön ja tutkimukseen, joka perustuu digitaalisiin teknologioihin. Sen piiriin kuuluvat sekä käytännön viestintä organisaatioissa että teoreettinen tarkastelu median, markkinoinnin ja julkisen hallinnon konteksteissa. Digiviestinnän käsite kattaa viestien suunnittelun, tuotannon, jakelun ja vastaanoton sekä sen, miten yleisöt osallistuvat ja reagoivat digitaalisessa ympäristössä. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa vuorovaikutukseen, vaikutuskanaviin ja viestinnän tehokkuuteen.

Keskeisiä kanavia ovat verkkosivustot, sosiaalinen media, sähköposti, pikaviestimet, mobiilisovellukset ja muut verkossa olevat alustat. Sisällöt voivat olla tekstiä, kuvia, videoita ja ääntä, ja ne mahdollistavat kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen sekä käyttäjien tuottaman sisällön ja yhteisöjen muodostumisen. Digiviestintä painottuu sekä markkinoinnin ja brändäyksen että julkisen sektorin ja organisaatioiden sisäisen viestinnän käytäntöihin.

Digiviestinnästä nousee strategista osaamista kuten sisällöntuotanto ja -hallinta, brändäys, saavutettavuus ja käytettävyys, hakukoneoptimointi sekä analytiikka. Työkaluiksi käytetään sisällönhallintajärjestelmiä (CMS), sosiaalisen median hallintatyökaluja, asiakkuudenhallintaa (CRM) sekä data-analytiikkaa ja testausmenetelmiä. Tietosuoja, yksityisyys ja lainsäädäntö, kuten EU:n GDPR, ovat digiviestinnän keskeisiä haasteita.

Digiviestintä on monitahoinen ala, jota opetetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Se kattaa viestinnän, mediatuotannon, markkinoinnin sekä julkisen sektorin viestinnän. Uravaihtoehtoja ovat muun muassa markkinointi- ja viestintäjohtaminen, digitaalinen viestintä, journalismi sekä julkisen sektorin palveluiden suunnittelu.