Diathermyhoidot

Diathermyhoidot ovat lämpenemiseen perustuvia hoitoja, joita käytetään sekä fysioterapian että kirurgian yhteydessä. Ne hyödyntävät korkeataajuista sähkömagneettista energiaa, jolla voidaan tuottaa lämpöä syvempiin kudoksiin tai vaikuttaa kudosten toimintaan. Fysioterapiassa diathermy voidaan toteuttaa kapasitatiivisella tai induktiivisella lämmityksellä, sekä lyhytaaltidiathermian että mikroaaltidiathermian muodoissa. Hoitoa käytetään kivun lievittämiseen, lihasjäykkyyden vähentämiseen, pehmytkudosten rentouttamiseen ja liikealueen parantamiseen. Tutkimusnäyttö diathermyhoitojen tehosta on vaihteleva; osa tutkimuksista raportoi hyötyä, toiset eivät. Yleisesti hoitoja pidetään lisähoitona ja niitä tulisi yhdistää liikuntaan, venyttelyyn ja manuaaliseen terapiaan. Turvallisuus on tärkeä huomio; palovammojen riski on olemassa, ja hoitoa ei tule käyttää potilaille, joilla on elektronisia implantteja (esim. pacemaker), metallisia implantteja lähellä hoitoaluetta tai tiettyjen kasvainten yhteydessä.

Kirurginen diathermy tarkoittaa sähkömagneettisen energian käyttämistä kudosten leikkaamiseen tai verenvuodon hallintaan. Yleensä käytetään monopolaari- tai bipolaarista diathermyä; monopolarissa energiakäyrä on kosketuksissa ja palautuslevy palauttaa virtauksen potilaaseen, bipolaaarissa energia kulkee vain instrumentin kautta. Hyödyt ovat nopea koagulaatio ja verenvuodon hallinta, mutta siihen liittyy kudosvaurion ja palovammojen riski sekä mahdollinen häiriö implantoiduihin laitteisiin. Diathermy on yleisesti käytetty sekä saneeraus- että kirurgisissa toimenpiteissä, mutta sen käyttöön liittyy myös turvallisuus- ja potilaskohtaiset rajoitukset.