monopolaari

Monopolaari on yleistermi, jolla tarkoitetaan tilaa, rakennetta tai laitetta, jossa on vain yksi napa tai polariteetti. Käyttöalueet vaihtelevat sekä fysiikassa että tekniikassa sekä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Termiä käytetään usein erottamaan yksipolaariset ratkaisut monipolaarisista.

Fysiikassa magnetinen monopoli on hypoteettinen hiukkanen, jolla on vain magneettinen napa. Maxwellin yhtälöt ovat kautta linjan sähkömagnetismin perusta, ja magneettiset monopolit ovat mahdollisia teoreettisesti, mutta kokeellisesti niitä ei ole todistettu. Etsintä monopoleille on jatkunut useissa kokeissa, ja niille on asetettu tiukkoja rajauksia riippuen menetelmistä ja mittauskriteereistä.

Biolääketieteessä ja bioelektroniikassa monopolaari tarkoittaa tilannetta, jossa stimulaatio kohdistetaan yhteen aktiiviseen elektrodialueeseen ja virta palautuu kehon kautta kaukaisempaan referenssielektrodiin. Monopolaaarinen stimulaatio on vaihtoehto bipolaaariselle, ja sitä käytetään joissakin sähköstimulaatiohoidoissa. Tällöin stimulaatioalue voi olla laajempi, mutta järjestelmän säätö vaatii huolellisuutta turvallisuuden vuoksi.

Elektroniikassa ja sähkötekniikassa monopolaari viittaa usein yksipolaarisiin konfiguraatioihin, joissa järjestelmässä on yksi sähköinen napa suhteessa maahan tai referenssipisteeseen. Käytännössä valinnat riippuvat sovelluksesta, kustannuksista ja turvallisuusnäkökohdista.

Nykyään termiä käytetään yleisesti kuvaamaan yksipolaarisuutta eri yhteyksissä, ja magneettisten monopolien hakeminen jatkuu sekä teoreettisena että kokeellisena kysymyksenä.