Deterministisyydestä

Deterministisyydestä on filosofinen näkemys, jonka mukaan kaikki tapahtumat, mukaan lukien ihmisen päätökset ja teot, ovat ennalta määrättyjä ja väistämättömiä aiempien syiden ja luonnonlakien seurauksena. Tämä tarkoittaa, että jokaisella tapahtumalla on syy, ja jos nämä syyt tunnettaisiin täydellisesti, tapahtuman lopputulos voitaisiin ennustaa täysin varmasti. Deterministisyys ei ole sama asia kuin fatalismi, joka olettaa tapahtumien olevan määrättyjä ennalta riippumatta syy-seuraussuhteista.

Deterministisyys voidaan jakaa eri muotoihin. Lainsidonnainen deterministisyys viittaa siihen, että luonnonlait määräävät kaiken. Psykologinen deterministisyys korostaa ihmisen sisäisiä syitä, kuten motivaatioita ja uskomuksia, päätöksenteon taustalla. Eettinen deterministisyys taas tarkastelee, miten moraaliset päätökset syntyvät.

Deterministisyyden vastakohta on indeterministisyys, joka katsoo, että kaikki tapahtumat eivät ole täysin ennalta määrättyjä, ja sattumalla tai vapaalla tahdolla on merkitystä. Vapaan tahdon käsite on keskeinen keskustelu deterministisyyden ja indeterministisyyden välillä. Jos kaikki on ennalta määrättyä, voidaanko ihmistä pitää moraalisesti vastuullisena teoistaan? Tämä kysymys on herättänyt paljon filosofista pohdintaa vuosisatojen ajan. Vaikka tieteellinen maailmankuva on usein taipuvainen deterministisiin selityksiin, kvanttifysiikan kaltaiset teoriat ovat tuoneet esiin satunnaisuuden mahdollisuuden mikrotasolla.