Deoksiribonukleotidit

Deoksiribonukleotidit ovat DNA-molekyylin rakennuspalikoita, jotka muodostavat sen perusrakenteen. Nukleotidit koostuvat kolmesta osasta: deoksiribosesta, fosfaattiryhmästä ja typpipitoisesta emäksestä. Deoksiribonukleotideilla on keskeinen rooli geenien varastoinnissa ja perimän välittämisessä solujen jakautuessa.

Deoksiribosessa on viisihköinen hiilikerros, joka eroaa ribosesta, joka esiintyy RNA:ssa. Fosfaattiryhmä yhdistää nukleotidit ketjuun fosfodiesterisidoksilla. DNA:ssa esiintyy neljä pääemästä: adenosiini (A), tymidiini (T), guaniini (G) ja sytoosiini (C). Adenosiini ja guaniini ovat puriinemäisiä, kun taas tymidiini ja sytoosiini ovat pyrimidiinimäisiä.

Nukleotidit toimivat myös energian kuljettajina soluissa, kuten ATP (adenosiinitrifosfaatti) ja GTP (guanosiinitrifosfaatti). Lisäksi ne osallistuvat solun signaalikulkuihin ja entsyymien toimintaan. Deoksiribonukleotidien synteesi ja korjaus ovat tärkeitä prosesseja, jotka varmistavat geenien vakauden ja estävät mutaatioita.

DNA:n replikaatio alkaa nukleotidien lisääntymisestä, jolloin uusi DNA-ketju rakentuu emästen komplementaarisuuden perusteella. Tymidiini on DNA:n ominaista, kun taas RNA:ssa esiintyy urasiilia sen sijaan. Nukleotidien tutkimus on keskeistä molekyylibiologian ja geenitekniikan kehityksessä, ja niiden ymmärtäminen auttaa selittämään perimän toimintaa ja sairauksien syntyä.