Dehydraatiossa

Dehydraatiossa tarkoitetaan vesimolekyylin poistumista yhdisteestä tai elimistön nestetasapainon vähenemistä. Se voi viitata sekä kemialliseen reaktioon että fysiologiseen tilaan.

Kemiallisessa dehydraatiossa vesimolekyyli poistuu yhdisteestä, jolloin uusi yhdiste muodostuu veden poiston seurauksena. Tällaiset eliminaatioreaktiot ovat yleisiä orgaanisessa kemiassa. Esimerkkinä alkoholin dehydraatio, jossa alkoholi reagoi katalyytin avulla muodostaen alkeenin ja veden. Reaktiot voivat olla E1- tai E2-tyyppisiä, ja ne riippuvat lämpötilasta, katalyytin laadusta sekä substituenttien asemoitumisesta. Dehydraatio on käytännössä vastakohta hydratoinnille.

Biologinen dehydraatio puolestaan tarkoittaa kehon nestetason menettämistä. Nestehukka voi johtua riittämättömästä juomisesta, liiallisesta hikoilusta, oksentelusta tai ripulista. Se jaotellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan, ja siihen liittyy oireita kuten janon tunne, kuiva suu, ihon palautumisen hidastuminen, virtsan vähentyminen sekä mahdolliset verenkiertohäiriöille viittaavat merkit. Vakavissa tapauksissa voi kehittyä sekavuutta, veren elektrolyyttitasapainon häiriöitä sekä muita komplikaatioita, erityisesti natriumin ja osmolaliteetin muutokset huomioon ottaen. Hoito perustuu nesteytykseen ja elektrolyyttien korjaamiseen, sekä tilanteen mukaan tarvittaessa suonensisäiseen nesteytykseen.

Ehkäisy painottuu riittävään juomiseen erityisesti kuumuudessa, liikunnan yhteydessä sekä sairauksien ja iäkkään väestön riskitekijöiden huomioimiseen.