Dataloggausjärjestelmät

Dataloggausjärjestelmät, eli datalogging-järjestelmät, viittaavat tietokoneohjelmistoihin tai laitteisiin, jotka keräävät, tallentaa ja käsittelevät tietoa reaaliajassa tai määritellyissä aikaväleissä. Nämä järjestelmät ovat olennaisia monilla aloilla, kuten teollisuudessa, tutkimuksessa, lääketieteessä ja kulutuselektroniikassa. Dataloggaajat tallentavat mitattuja arvoja, kuten lämpötilaa, paineita, virran tai muiden fysikaalisten ominaisuuksien muutoksia, usein pitkiä aikoja tai jatkuvasti.

Dataloggausjärjestelmät koostuvat yleensä kolmesta pääosasta: anturista, dataloggaajalaiteesta ja tietokoneohjelmistosta. Anturit mittaavat haluttuja fysikaalisia suureita, joiden signaalit muunnetaan digitaaliseksi muotoon dataloggaajalla. Tietokoneohjelmisto puolestaan käsittelee ja visualisoi kerätyt tiedot, mahdollisesti myös suorittamalla lisäanalyysiä. Joissakin tapauksissa dataloggaajat voivat toimia itsenäisesti ilman ulkoista ohjelmistoa, tallentamalla tiedot sisäiseen muistiin tai ulkoiseen tallennusvälineeseen.

Dataloggausjärjestelmät voivat olla pieniä, portattomia laitteita, kuten käsin pidettäviä dataloggaajia, tai suuria, kiinteitä järjestelmiä, kuten teollisuuden prosessien seurantaan käytettäviä järjestelmiä. Niiden tallennuskapasiteetti ja tarkkuus vaihtelevat suuresti käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi ympäristön seurantaan käytettävät dataloggaajat voivat tallentaa tietoja vuosia, kun taas lääketieteellisissä sovelluksissa tarkkuus ja reaaliaikaisuus ovat usein kriittisiä.

Dataloggausjärjestelmien etuja ovat muun muassa pitkäaikainen datan kerääminen, matala energiankulutus, ja usein helppo käyttö. Niitä käytetään muun muassa ilmastotutkimuksessa, rakennusten energiatehokkuuden seurannassa, liikenteen hallinnassa ja eläinten käyttäytymisen tutkimuksessa. Nykyään digitaalisten dataloggaajien ja verkkoyhteyksien yhdistelmä mahdollistaa myös etäisen datan seurannan ja hallinnan.