DNAtunnisteessa

DNAtunnisteessa tarkoitetaan DNA-tunnisteen, eli yksilöllisen geneettisen profiilin, käyttämistä tunnistamisen ja näytteiden erottamisen apuna. Profiili muodostuu valittujen geneettisten markereiden alleelien yhdistelmästä, ja sen avulla voidaan tunnistaa yksilö tai näyte sekä todentaa mahdolliset sukulaisuussuhteet. Eri tarkoituksiin käytetään erilaisia markkereita, kuten perintöalueiden variansseja tai ei-koodattujen alueiden vaihtelua.

Käytännössä DNA-profiili koostuu tilastollisesti erottelevasta joukosta alleeleja valituilla loci-alueilla. Yleisiä markkereita ovat STR-loci eli short tandem repeats sekä joissain yhteyksissä SNP-merkinnät. Profiili ei kautta aikain paljasta koko genotyyppiä, vaan erityisesti sen erotteleva osa soveltuu yksilön tunnistamiseen ja vertailuun muiden näytteiden kanssa. Tunnisteita tallennetaan ja jaetaan muun muassa oikeuslääketieteessä, isyystesteissä, rikostutkinnassa, eläin- ja kasvintuotannossa sekä eräissä biotieteellisissä tutkimuksissa.

Tietosuoja ja etiikka ovat keskeisiä seikkoja DNAtunnisteiden käytössä. Profiilit kuuluvat usein sensitiivisiin henkilötietoihin, ja niiden keräämiseen, säilyttämiseen sekä jakamiseen liittyy lainsäädäntöä sekä ohjeistuksia suostumuksesta, tarkoituksenmukaisuudesta, säilytysajoista ja tietojen käytöstä. Lisäksi on huomioitava näytteiden laatuun liittyvät rajoitteet, kuten DNA:n ehtyminen, kontaminaatio ja sekoittuneet näytteet, jotka voivat vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Liiallinen tai epäasianmukainen käytöstä voidaan johtaa väärinkäyttöihin tai yksityisyyden loukkauksiin.