Clearingverkkoja

Clearingverkot ovat järjestelmiä, joiden kautta kaupankäyntiin liittyvät velvoitteet selvitetään, nettotetaan ja lopulta maksetaan tai arvopaperit siirretään. Ne yhdistävät useita markkinaosapuolia, kuten pankeja, sijoituspalveluyrityksiä ja muita finanssitoimijoita, ja auttavat hallitsemaan vastapuoliriskiä sekä parantamaan kaupankäynnin tehokkuutta. Clearingverkkoja käytetään rahoitusmarkkinoilla sekä arvopapereiden että johdannaisten kaupoissa sekä energia- ja hyödykemarkkinoilla.

Toimintaperiaate perustuu keskuspäiväiseen vastapuoleen (central counterparty, CCP). CCP toimii sekä ostajana että myyjänä kunkin kaupan osapuolille, jolloin vastapuoliriski keskittyy CCP:lle. Kaupankäynnin selvitys voi tapahtua novationin kautta, jolloin useiden erillisten kauppojen velvoitteet nettotetaan yhteen. Nettoutuksen jälkeen maksut ja arvopaperien siirrot toteutetaan asianmukaisissa clearing- ja postinäkymäjärjestelmissä. Vakuudet ja marginaalit sekä mahdolliset lisävakuutusmenetelmät muodostavat olennaisen osan riskien hallinnasta.

Osallistujia ovat clearing-jäsenet, kuten pankit ja suuret sijoitusyhtiöt, sekä CCP ja tarvittaessa muita infrastruktuuripalveluja tarjoavia toimijoita. Järjestelmät hyödyntävät tiukkaa riskinhallintaa, standardoituja toimintatapoja ja valvontaa häiriötilanteiden varalle.

Hyödyt ja riskit: Clearingverkot vähentävät vastapuoliriskiä, lisäävät likviditeettiä ja edistävät markkinoiden tehokkuutta sekä läpinäkyvyyttä. RISKI: keskitetty vastapuoliriski CCP:lle, riskin keskittyminen, operatiiviset ja tekniset riskit sekä sääntelyyn liittyvät velvoitteet.

Sääntely: Clearing-verkkoja valvovat finanssiviranomaiset. Esimerkkejä ovat EU:n EMIR-asetukset sekä Yhdysvaltojen Dodd-Frank-laki; CCP:iden toiminta ja selvitysten standardit ovat keskeisiä.