Butaanikaasut

Butaanikaasut ovat hiilivetyjen ryhmä, jonka molekyylit muodostuvat neljästä hiiliatomista ja kymmenestä vetyatomista (C4H10). Ne koostuvat kahdesta isomerista: n-butaani ja isobutaan (2-metyylipropaani). Huoneenlämmössä ne esiintyvät yleisesti kaasumaisina, mutta paineen vaikutuksesta ne voivat tiivistyä nesteiksi. Kiehumispisteet ovat −0,5 °C (n-butaani) ja −11,7 °C (isobutaan). Ne ovat erittäin helposti syttyviä ja muodostavat ilman kanssa sekoittuessaan räjähtäviä tai palavia seoksia; ilmaa ne ovat raskaampia, jolloin vuotaneet kaasut voivat kertyä mataliin tiloihin.

Butaania tuotetaan pääasiassa öljy- ja maakaasun jalostuksessa, ja se kuuluu LPG-ryhmään (liquefied petroleum gas). Sen käyttöpolttoaineena on laaja: retkeilykeittimissä, kaasugrilleissä sekä pienissä polttoainesäiliöissä. Se toimii myös aerosolien propellanttina. Petrokeemian teollisuudessa butaanista ja isobutaanista voidaan valmistaa isobuteenia sekä muita kemikaaleja.

Turvallisuus ja ympäristö: Butaania käsitellään ja varastoidaan turvallisissa, hyväksytyissä säiliöissä sekä tiloissa, joissa on riittävä ilmanvaihto. Se on erittäin helposti syttyvää; vuotoja on vältettävä ja lähteet on pidettävä poissa lämmöstä. Hengitys suurina pitoisuuksina voi aiheuttaa huimausta tai tukehtumista. Palamisen päästöt ovat hiilidioksidia ja vettä; epäpuhtaat palamisprosessit voivat heikentää ilmanlaatua. Sääntely ja jakelu ovat alueellisesti erilaisia, mutta turvallisuusstandardit ovat yleisesti voimassa.