Bilabiaalinen

Bilabiaalinen (suomeksi bilabiaalinen konsonantti) on foneettinen termi, jolla tarkoitetaan konsonantteja, jotka artikuloidaan sekä ylä- että alahuulilla. Tämä tarkoittaa, että sekä ylempi että alempi huuli osallistuvat äänteen muodostamiseen. Bilabiaalinen paikka on yksi artikulaatiopaikoista, joita kielitieteessä käytetään konsonanttien luokittelussa.

Yleisimmät bilabiaaliset äänteet ovat p ja b, jotka ovat bilabiaalisia klusiiveja (äänettömät ja äänelliset tavurallit) sekä m, bilabiaalinen nasaali. Näiden lisäksi joissakin kielissä esiintyy bilabiaalifrikatiiveja, kuten äänetön [ɸ] ja äänellinen [β]. Näitä ääniä esiintyy kielistä riippuen, mutta ne ovat vähemmän tavallisia kuin bilabiaaliset p, b ja m.

Äänteiden luokittelussa bilabiaalista voidaan toisinaan puhua myös esimerkiksi [w]-äänteestä. Usein tällainen äänne tulkitaan labiovelaariseksi (lapsi yhdistää sekä huulet että kitalakeen) — joissain analyyseissä sitä kuitenkin pidetään myös bilabiaalina, riippuen siitä, miten artikulaatio luokitellaan.

Bilabiaalinen luokitus on yleisesti käytössä sekä fonetiikassa että fonologiaan liittyvässä kielitieteellisessä puheessa. Se auttaa kuvaamaan, miten eri kielet rakentavat sanoja ja äänteitä sekä miten eri äänteet eroavat toisistaan artikulaation sijainnin perusteella.