Bibliometriikassa

Bibliometriikassa käsitellään tieteellisen julkaisutoiminnan määrällistä analyysiä ja sen käyttöä tutkimus- sekä tiedepolitiikan päätöksenteossa. Sen keskeisiä kysymyksiä ovat julkaisujen näkyvyys, vaikuttavuus ja tutkimusverkostojen rakenne sekä se, miten tiede etenee ajassa.

Käytetyimmät mittarit ja menetelmät kuvaavat tieteellistä tuotantoa sekä viittaamista. Keskeisiä indikaattoreita ovat viittausmäärät, h-indeksi sekä erilaiset lehtien vaikuttavuusmittarit, kuten Journal Impact Factor. Menetelmiä ovat viittausanalyysi (co-citation), bibliografinen kytkeytyminen (bibliographic coupling) sekä verkostoanalyysi, joiden avulla voidaan kartoittaa tutkimusaiheiden yhteisöjä ja yhteistyöverkostoja. Datan lähteitä ovat pääasiassa tieteelliset tietokannat kuten Web of Science ja Scopus sekä Google Scholar, sekä avoimet datalähteet ja indikaattorit.

Sovelluksia ovat tutkimusvalinta, rahoituspäätökset, strateginen suunnittelu, kirjasto- ja tiedetiedon hallinta sekä tiedeviestinnän tukeminen. Bibliometriikka toimii osana vastuullista mittausta, jossa korostetaan kontekstuaalista tulkintaa, kenttäkohtaisia eroja sekä väärinkäytösten välttämistä.

Historia juontaa juurensa 1900-luvun puoliväliin, jolloin viittausindeksointi kehittyi ja tiede sai systemaattisen mittauskehyksen. Viime vuosikymmeninä on korostettu vastuullisia mittareita ja monipuolisempia indikaattoreita, mukaan lukien altmetriikka sekä avoin tieto.