Bakteeriviljelyt

Bakteeriviljelyt tarkoittaa bakteerien kasvattamista hallituissa olosuhteissa laboratorio- tai teollisuuskäytössä. Tavoitteita ovat puhtaiden kantojen saaminen, bakteerien ominaisuuksien tutkiminen sekä lajien tunnistaminen. Kulttuurissa käytetään sekä kiinteitä kasvualustoja (esimerkiksi agar-levyt) että nestemäisiä medioita. Eri medioilla voidaan edistää tiettyjen bakteerien kasvua tai erotella niiden ominaisuuksia, ja käytännön tarkoituksiin kuuluu usein myös seulonta ja identifikaatio.

Menetelmät ja työvälineet perustuvat aseptisuuteen. Sterilointi, kuten autoklaavointi, sekä sterilejä instrumentteja ja työtiloja käytetään vähentämään kontaminaatiota. Inokulaatio suoritetaan puhtaan kulttuurin saamiseksi usein levykampin tai käänteisen positiivisen valmiin kulttuurin avulla. Inkubaatioolosuhteet vaihtelevat lajin mukaan, mutta yleisesti lämpötila on noin 20–37 celsiusastetta ja ilmanvaihto sekä hapen, hiilidioksidin tai anaerobisten olojen tarve määrittelevät kasvun. Lisäaineita, kuten selektiivisiä ja differensiaalimedioita, käytetään, kun halutaan erotella tai rajoittaa tiettyjen bakteerien kasvua.

Turvallisuus ja sääntely ovat oleellisia. Bakteeriviljelyyn liittyy tartuntariskit, siksi työskentely tapahtuu biosafety-tasojen ja organisaation ohjeiden mukaan. Jätteen käsittely ja desinfektio ovat välttämättömiä.

Sovellukset kattavat kliinisen diagnostiikan, antibioottitutkimukset, bioteknologian ja teollisen mikrobiologian sekä elintarviketeollisuuden prosessien hallinnan. Historian kannalta bakteerien viljelyn kehitys on kiinteästi yhteydessä mikrobibiologian peruskokeisiin ja klassisiin identifikaatiomenetelmiin.