Bakteeriribosomien

Bakteeriribosomit ovat soluelimiä, jotka vastaavat proteiinien synteesistä bakteerisoluissa. Ne ovat olennaisia elämän toiminnalle, sillä proteiinit suorittavat monia solun tehtäviä. Bakteeriribosomit ovat rakenteeltaan hieman erilaisia kuin eukaryoottisoluissa (kuten ihmisillä) esiintyvät ribosomit. Nämä erot tekevät bakteeriribosomeista houkuttelevan kohteen antibioottikehitykselle.

Bakteeriribosomi koostuu kahdesta alayksiköstä: pienemmästä 30S-alayksiköstä ja suuremmasta 50S-alayksiköstä. Yhdessä ne muodostavat toimivan 70S-ribosomin. Rakenteellisesti ribosomit koostuvat ribonukleiinihaposta (rRNA) ja proteiineista. rRNA on keskeinen osa ribosomin katalyyttistä toimintaa, eli kykyä muodostaa peptidisidoksia aminohappojen välille.

Proteiinisynteesin aikana lähetti-RNA (mRNA) -molekyyli kulkee ribosomin läpi, ja ribosomi lukee mRNA:n informaatiota emäsparien muodossa. Kuljetus-RNA (tRNA) -molekyylit tuovat spesifejä aminohappoja ribosomiin mRNA:n koodin mukaisesti. Ribosomi liittää nämä aminohapot yhteen peptidisidoksilla muodostaen polymeerisen proteiinimolekyylin. Tämä prosessi on erittäin tarkka ja tehokas.

Bakteeriribosomien ja eukaryoottiribosomien välillä on eroja sekä niiden koossa että koostumuksessa. Nämä erot mahdollistavat antibioottien kohdistamisen bakteeriribosomeihin ilman merkittävää haittaa ihmisen omille soluille. Esimerkiksi monet antibiootit, kuten tetrasykliinit ja makrolidit, estävät proteiinisynteesiä bakteeriribosomeissa.