Autopolyploideilla

Autopolyploideilla tarkoitetaan polyploideja yksilöitä, joiden kromosomisto on peräisin saman lajin genomista. Toisin kuin allopolyploideilla, joissa kromosomit ovat peräisin kahdesta tai useammasta eri lajista, autopolyploideilla homologiaiset kromosomit ovat peräisin samasta lajista. Tämä geneettinen rakenne vaikuttaa niiden periytyvyyteen ja meiosikseen.

Autopolyploideja syntyy yleisimmin kahdella tavalla. Yleisin reitti on unreduced gametit, joiden fuusio tuottaa 4n-yksilön (esimerkiksi 2n + 2n = 4n). Toinen reitti on endoreduktio, jossa kromosomisto kaksinkertaistuu solutasolla ilman solunjakautumista. Näiden prosessien seurauksena syntyy kromosomistoltaan useampi kuin kaksi saman lajin kromosomia sisältävä yksilö.

Meioosin aikana autopolyploideilla kromosomit voivat pariutua epätyypillisesti, mikä johtaa monentyyppiseen pariutumiseen (esimerkiksi tetrasominen pariutuminen). Tämä usein heikentää hedelmällisyyttä, koska jakautuminen ei aina ole tasapuolista. Joillakin autopolyploideilla hedelmällisyys kuitenkin säilyy, kun kromosomisto jakautuu tasaisesti ja sukusolut ovat kelvollisia.

Ilmenee pääasiassa kasveissa, joissa polyploidia on yleistä evoluution ja sopeutumisen kannalta. Autopolyploideja esiintyy sekä luonnossa että viljelykasveissa; esimerkkinä on peruna (Solanum tuberosum), joka on tavallinen autotetraploidinen lajike. Autopolyploideja voidaan myös luoda kasvijalostuksessa kemiallisilla tai bioteknisillä menetelmillä edistämään haluttuja ominaisuuksia, kuten suurentuneita solukokoja tai muokattuja kasvinominaisuuksia.

Erotus allopolyploideihin perustuu origokseen: autopolyploideilla genomiset kopiot ovat samasta lajista, kun taas allopolyploideilla useammasta lajista peräisin olevat kromosomistot tuottavat toisistaan eroavia periytyvyyden malleja. Autopolyploideilla on siten omat erityispiirteensä kehityksessä, evoluutiossa ja jalostuksessa.